Välitä välilevystä

  • tehnyt

VÄLITÄ VÄLILEVYSTÄ

Selkärangassamme on 23 välilevyä, jotka yhdistävät selkänikamia toisiinsa. Välilevyt antavat selkärangalle mekaanista tukea, tekevät rangan liikkeistä jouhevia ja vastaanottavat rasitusta iskunvaimentajan tavoin. Välilevyt muodostuvat kiekkomaisesta rustorenkaasta, jonka keskellä on hyytelömäinen ydin. Rustorenkaan ylä- ja alapinnan verhoaa päätelevy, jonka avulla välilevyt kiinnittyvät selkänikamiin.

Muiden nivelten tavoin välilevyt ovat alttiita mekaanisesta rasituksesta ja ikääntymisestä johtuvalle degeneraatiolle eli kulumiselle. Degeneraatioprosessia ei täysin tunneta, mutta rakenteelliset muutokset kiekkomaisessa rustorenkaassa, hyytelömäisessä ytimessä ja päätelevyissä näyttävät johtavan poikkeavaan mekaaniseen rasituksen sietokykyyn, biokemiallisiin muutoksiin ja heikentyneeseen aineenvaihduntaan. Kiekkomaisen rustorenkaan ja päätelevyjen vauriot voivat johtaa myös välilevynpullistumaan. Pullistumatyyppejä on erilaisia ja ne voivat aiheuttaa sekä akuuttia että kroonista selkäkipua sekä raajojen säteilyoireita.

Välilevymateriaali korjaantuu hyvin hitaasti, jos laisinkaan, sillä välilevyissä kuten nivelrustoissakaan, ei aikuisilla ole aineenvaihdunnasta huolehtivaa verisuonistoa. Välilevyn aineenvaihdunta tapahtuu diffuusion avulla, jossa glukoosi- ja happimolekyylejä siirtyy hyvän verenkierron omaavasta nikamarungosta välilevyyn ja toiseen suuntaan poistetaan kuona-aineita kuten maitohappoa.

Hiljattain julkaistussa australialaistutkimuksessa voitiin ensimmäistä kertaa osoittaa, että liikunnalla, erityisesti juoksulla on positiivinen vaikutus välilevyjen rakenteeseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan välilevyjen aineenvaihdunta on niin hidasta, että ihmisen elinikä ei riitä välilevyissä tapahtuvien soluvaurioiden korjaantumiseen. Välilevyjen aineenvaihdunnalle on tärkeää pystysuuntainen liike, jota esimerkiksi juostessa tapahtuu. Tästä syystä esimerkiksi avaruusaluksiin on rakennettu kuntosaleja, jotta astronautit voivat ylläpitää fyysistä kuntoaan painottomassa tilassa. Juokseminen painottomassa tilassa on toki hankalaa, joten astronautti sidotaan juoksumattoon valjailla.

Välilevyt nesteytyvät levossa, mistä syystä aamuisin olemme hieman pidempiä kuin iltaisin. Päivän aikana pystyasennossa välilevyjen nestepitoisuus laskee, mitä sen sijaan ei tapahdu avaruudessa painottomassa tilassa. Noin puolet normaaliväestön välilevypullistumista saa alkunsa aamupäivän aikana, välilevyjen ollessa vielä ”turpeimmillaan”. Astronauteilla on havaittu merkittävä välilevynpullistuma riski maahan palatessa. Riski kaularangan välilevynpullistumalle on 20 ja vastaavasti lannerangan välilevynpullistumalle 3 kertainen normaaliväestöön verrattuna ensimmäisten maassa vietettyjen viikkojen aikana.

Välilevyjen rappeutuessa niiden kyky sitoa nestettä itseensä heikkenee eikä ne enää kykene toimimaan samanlaisina iskunvaimentajina kuin aiemmin. Välilevyrappeuma on yleistä jo parikymppisillä ja sen on todettu olevan yhteydessä alaselkäkivun esiintymiseen. Välilevyrappeumaa ja välilevyn pullistumia esiintyy miehillä jonkun verran enemmän kuin naisilla. Tupakointi ja erityisesti keskivartalolihavuus ovat yhteydessä alaselän välilevyrappeumaan miehillä, muttei naisilla. Tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta ja säännöllinen terveysliikunta ovat parhaita tapoja edesauttaa välilevyjen terveyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *